|
KEHITYSYHTIÖLTÄ VAADITTAVA TULOKSELLISUUTTA |
|
KAUPUNGINJOHTAJA VALITTAVA KANSALAISÄÄNESTYKSELLÄ |
||
|
SIVUJEN SISÄLTÖ:
Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin
65 000, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes
laskee. Määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella Työelämästä syrjäytynyt aiheuttaa valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle 60-vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset pelkkinä menetettyinä verotuloina.
Suomessa on 393 000 yli 75-vuotiasta. Vuoteen 2020 mennessä 75-vuotta
täyttäneitä on 505 000. Ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää
kunnilta tietoista vanhuspolitiikkaa ja sitoutumista jo valtuustotasolta.
Ikäihmiset tarvitsevat tietoa toimeentulosta, asumisesta ja
elinympäristöstä, liikennejärjestelyistä, arkipalveluista, harrastuksista ja
kulttuurista. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ovat omaishoidon tuki,
kotihoito ja tukipalvelut, asumispalvelut sekä laitoshoito. Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat
tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä
elinympäristön ominaisuudet ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on
tavalla tai toisella alentunut esimerkiksi sairauden, vamman tai
korkean iän vuoksi. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen ei
saa jäädä irralliseksi, erilaisten yksittäisten toimenpiteiden koosteeksi.
Osallistuminen tulisi nähdä osana kunnan johtamisjärjestelmää.
Osallisuustavoitteiden asettaminen ja asetettujen tavoitteiden seuranta on
saatava osaksi valtuuston vuosittaista toimintaa. Venäläiset ja virolaiset ovat hyvin
koulutettuja, lähes 90 prosentilla on vähintään keskiasteen tutkinto.
Vastaavantasoinen tutkinto on noin 70 prosentilla suomalaisista. Rotusyrjintä on yleisin rasistinen käytäntö. Se
merkitsee tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien suosimista tai
johonkin tiettyyn rotuun tai etniseen ryhmään kuuluvien syrjintää
esimerkiksi työelämässä, oikeudenkäytössä, julkisissa palveluissa tai
asunnonvuokrauksessa. Etnisin perustein tapahtuva syrjintä on Suomessa
kielletty muun muassa
perustuslaissa ja tuoreessa
yhdenvertaisuuslaissa Ilmasto on onneksemme pysynyt melko vakaana viime
jääkaudesta lähtien. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin
uhkaa muuttua ja näin vaikuttaa luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvointiin
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jollei pikaisiin toimiin ryhdytä, ilmastonmuutos johtaa
esimerkiksi vesipulaan sekä tartuntatautien ja rajujen sääilmiöiden
lisääntymiseen. On aika muuttaa tapoja, ei ilmastoa! Harmaa talous on yhä suurempi ongelma Suomessa. Sen
määrä on viimeisimmän arvion mukaan jo viisi miljardia euroa. Verotulojen
menetys on jopa 2,5 miljardia euroa. Leipäjonot ovat edelleenkin
arkitodellisuutta ja työttömyysluvut korkeita. Monet elää kituuttavat aivan
mitättömän perusturvan varassa ja on ihme, että he yleensä tulevat
jotenkuten toimeen. Kansantulomme ei ole jakautunut tasapuolisesti kaikille,
vaan palkkaerot ovat kasvaneet. Vain 1/3 kansastamme ansaitsee keskitasoa
paremmin. Suurimmalla osalla tulot ovat keskitason alapuolella tai juuri sen
tuntumassa. Puheet hyvinvoinnin tasaisesta jakautumisesta ovat
perusteettomia. On ihmisarvoa loukkaavaa, että joittenkin
pitää elättää itsensä seisomalla leipäjonoissa kerjäämässä ruokaa. Se on
kansallinen häpeä ja kasvupohja katkeruudelle. Avustustyöntekijät ja
vapaaehtoiset kiistävät jyrkästi, että apua haettaisiin nyt entistä
helpommin säästöjen toivossa tai ahneudesta. Heidän mukaansa tarve on
todellinen: korvauksia ja etuuksia on supistettu samalla kun
elinkustannukset pääkaupunkiseudulla ovat nousseet.
|
Äänestäminen kannattaa aina! Passiivisuudellasi (jos et äänestä) sinä hyväksyt vallalla olevan Imatralaisen poliittisen järjestelmän etkä näin ollen voi syyttää sitä mistään, koska et antanut ääntäsi jollekin sellaiselle, joka sinun mielestäsi olisi halunnut/pystynyt hoitamaan asiat paremmin! Jos et äänestä, eli et edes pyri vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, silloin sinulla ei myöskään ole mitään oikeutta arvostella poliittista päätöksentekoa! Niin yksinkertaista se on, jopa yksinkertaiselle… Suomen maassa valitaan demokraattisesti (äänestämällä) kunnittain päätöksentekijät! Kukin yksilö kauniissa maassamme voi käyttää yhden äänen (oman äänensä) vaaleissa ja täten vaikuttaa maamme politiikkaan niin maanlaajuisesti kuin kunnallispoliittisestikin. Se millaiset päättäjät maassamme vaikuttavat, on suoraa seurausta äänestäjien valinnoista. Yksi valintahan on jättää äänestämättä… Vähän äänestyskäyttäytymisestä! Tänä päivänä monien poliitikkojen kaksinaamaisuus on saanut aikaiseksi haluttomuutta Imatralaisissa äänestäjissä vaikuttaa äänestämällä maamme kaupunkimme politiikkaan. Äänestäjien äänestämiskäyttäytyminen juontaa siis juurensa tämän päivän poliittisesta vallan väärinkäytöstä ja totuuden nimissä on mainittava, ettei syy ole ainoastaan äänestäjissä vaan myöskin kaksinaamaisissa Imatralaisissa politiikoissa! Valitettava ilmiö etenkin kun ottaa huomioon sen, ettei monien poliitikkojen kaksinaamaisuus ole poistunut saatikka vähentynyt sillä, että äänestäjät ovat jättäneet äänestämättä. Tilanne on pikemminkin päinvastoin, valitettavasti… Vuosien saatossa on moni vilpitön ja vakaumuksellinen ehdokas ollut Imatralla ehdolla vaaleissa saamatta kuitenkaan riittävästi ääniä päästäkseen mukaan päätöksentekoon. Toisaalta moni vilpillinen ja vakaumukseton ehdokas on vaaleissa korkeilla äänimäärillä päässyt läpi ja täten päässyt osoittamaan todeksi vallalla olevan käsityksen, jonka mukaan poliitikot ovat kaksinaamaisia vallantavoittelijoita. Tämä taas puolestaan on vähentänyt äänestäjien aktiivisuutta entisestään. Totinen "oravanpyörä"… Voimme hyvällä syyllä kysyä; Miksi liian usein vaaleissa pääsevät vallankahvaan ne, joiden ei tulisi päästä ja taas toisaalta, miksi vallankahvaan eivät pääse ne vilpittömät, vakaumukselliset ja rehelliset, toisten parasta ajavat ihmiset, joiden sinne tulisi päästä? Miksi sama valitettava ilmiö toistuu aina "vaaleista toiseen"? Onko syy sittenkin äänestäjissä? Kyllä, ainakin osittain, valitettavasti… Nimittäin, ne ehdolla olijat, jotka yleensä pääsevät vaalien kautta vallankahvaan tekevät kaikkensa keinoja kaihtamatta saadakseen äänestäjiä itselleen. He lupailevat maat ja taivaat vaikka heillä ei ole edes tarkoitusta lunastaa lupauksiaan sekä toisaalta esiintyvät niin kuin "kyläkauppiaat" hymyillen jokaiselle vastaantulevalle ja näin saavat aikaiseksi sen, että monet äänestäjät sortuvat antamaan äänensä heille heidän ystävällisyytensä / katteettomien lupauksiensa tähden! Myöskin edellä mainitut ehdokkaat ovat usein taloudellisesti hyvin pärjääviä, joten heillä on varaa uhrata vaalimainoksiin ja kaiken näköisiin kahvikutsuihin mielettömät summat rahaa ja näin ollen he pääsevät mainostamaan itseään. Myöskin "jostakin ihmeen syystä" media (radio / lehdistö / televisio) tekee edellä mainituista ehdolla olijoista ennen vaaleja ohjelmia / kirjoituksia ja lienee sanomattakin selvää, että tällaiset ehdolla olijat ponnistavat vaaleissa täysin toiselta viivalta kuin aatteelliset, toisten parasta ajavat, usein taloudellisesti köyhät ehdolla olijat… Mutta miksi kaksinaamaiset, taloudellisesti hyvin pärjäävät ehdolla olijat saavat kaiken edellä mainitun tähden niin paljon ääniä? Syy on yksinkertainen: Liian monet äänestäjistä ovat sortuneet ajattelutapaan: "Tärkeätä ei ole se, mitä ihminen todellisuudessa on, vaan se, miltä hän näyttää"! Vaaleissa menestyvät siis valitettavasti hyvin pinnalliset ihmiset sen tähden, että heitä äänestävät hyvin pinnalliset äänestäjät! Vakka kantensa löytää, totisesti! Imatralaiset ovat siis päättäjänsä tähän mennessä ansainneet. Eikö nyt olisi toisenlaisten päättäjien aika?
|
Imatran ketään kumartamaton poliitikko MARKO LIND
TÄRKEÄT ARVOT: TASA- ARVOISUUS TYÖTTÖMÄT OPISKELIJAT TOIMEENTULOTUKIASIAKKAAT LAPSIPERHEET YKSINHUOLTAJAT LAPSET NUORET PERUSPALVELUT YRITTÄJYYS VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA KAUPUNGISSAMME TURISMI MONIKULTTUURISUUS VÄHÄOSAISET LAPSISTA VANHUKSIIN KOIRAHARRASTAJAT ILMASTONMUUTOS AVOINTA KESKUSTELUA SUOSIVA POLITIIKKA
LUPAAN TEHDÄ IMATRALLA ROHKEAA POLITIIKKAA AJAEN PIENEN IHMISEN ASIAA.
Mikäli annat äänesi Marko Lindille, hän lupaa mullistaa imatralaisen politiikan, eikä vain lupaa, vaan varmasti tekee sen. Kaikki hänet tuntevat tuskin sitä epäilevätkään...
6 § 2 momentti sanoo: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Työ on länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa sosiaalinen asema ja yhteiskunnallisen arvostuksen tärkeimpiä mittareita. Se tarjoaa erilaisia yhteisöllisiä arvoja ja identiteetin rakennuspuita: taloudellisen turvan, sosiaalisen yhteisön jäsenyyden ja arvostuksen, selkeän elämänrytmin, mahdollisuuden kokea ammatillisia haasteita ja onnistumisia sekä pitää yllä ja parantaa ammatillista osaamista. Työn kautta ihminen saa kasvot, joiden kautta hän tulee näkyväksi itselle ja yhteisölle, jonka jäsen hän on. Työttömäksi jääminen järkyttää taloudellisen toimeentulon lisäksi, myös koko sitä perustaa, jolle oma identiteetti ja olemassaolo on rakennettu. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus ja sosiaaliset paineet ilmenevät työttömien kokemassa stressissä ahdistuksena ja henkisenä pahoinvointina. Yksi stressiä ja henkistä uupumusta aiheuttava tilanne on työnhaku, jossa työtön joutuu toistuvasti asettamaan itsensä alttiiksi arvioinnille, karsinnalle ja hylkäämiselle
STTK-Opiskelijat vaatii lisäresursseja opiskelijoiden henkisen
hyvinvoinnin tukemiseen. Järjestön mukaan oppilaitoksiin tarvittaisiin
lisää terveydenhoitajia, kuraattoreita, psykologeja ja sosionomeja.
Myös Stakesin tuore tutkimus kertoo kouluterveydenhuollon heikosta tolasta.
Kouluterveydenhuolto järjestetään harvassa paikassa kansallisten suositusten
mukaisesti. Lain mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma
oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.
Yritysmyönteisen ilmapiirin
aikaansaaminen. On vahvistettava yrittämiselle myönteisiä asenteita. On
lisättävä kansalaisten yritystuntemusta. On annettava nuorille yrittämisen
perustiedot jo koulussa. Yritysten elinkaaresta huolehtiminen. Uusia yrityksiä tarvitaan. Niiden perustaminen on tehtävä yksinkertaiseksi. Kansalaisia, varsinkin nuoria, on kannustettava keksimään yritysideoita ja rohkaistava hyödyntämään niitä.
Alkoholiongelmaisten vanhempien lapset joutuvat usein aikuisten ongelmien ja ympäristön pilkan kantajiksi. Suomalaiseen arkiajatteluun kuuluu vahva usko siihen, että juoppojen lapsista tulee juoppoja. Meidän tulisi kuitenkin ymmärtää, että lapsi on syytön vanhempiensa tekoihin ja että syrjivällä käytöksellä olemme itse ajamassa lapsia entistä vaikeampaan tilanteeseen. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että lapset ovat vaikeissa olosuhteissa elämisen mestareita, joustavia ja kekseliäitä toimijoita. Kun joku tukee ja auttaa lasta edes vähän, on lapsella edes jokin positiivinen tukipilari elämässään. Huono-osaisuuteen liittyy työttömyyttä, puutteellista asumista alhainen koulutustaso, ikääntymistä, sairautta, päihdeongelmaa, perheettömyyttä, ihmissuhteiden vähäisyyttä ja niukkoja harrastusmahdollisuuksia.
|